Vieläkös Santulla on sähkökorjaamo olemassa, eli voivatko harrastajat turvautua ammattilaisen apuun korvausta vastaan?

Joo, käytön puutteessa saattaa polarisointi, ei polariteetti heikentyä. Siis remanenssimagnetismi. Ominaisuus riippuu rautalajista. Vaihtosähkölaturi tarvinnee poikkeuksetta magnetoinnin. Jo vain siksi, kun tasasuuntaussillan kynnysjännite on puolen voltin luokkaa, Sitä ei mahdollisen heikon remanenssin aikaansaama jännite tahdo saada ylitettyä.

Pulju on ollut telakalla jo jokusen vuoden(40 vuoden lusiminen kyllä riitti).

Jonkunverran kaikkea alaan liittyvää roinaa on vielä jäljellä. Mm. latureita ja startteja on joku viitisenkymmentä kappaletta plus kenttiä tasureita ja säätimiä yms. Hyvät neuvot saa kiitoskaupalla ja huonoista ei tarvi maksaa mitään.

Pihan siivous vähän käytetyistä warreista alkaa kunhan lumet on häipyneet. Tarjolla 3-4 sedania ja 2 turistia jossa toisessa mm. sähkölämmitteinen tuulilasi ja kaikkea muutakin warreen sopivaa roinaa. Hyviä ja huonoja tarjouksia vastaanotetaan.

Nyt on laturi kunnostettu ja viety testattavaksi autosähköliikkeeseen. Laturi ei toimi niinkun pitää, kun laittoi suoraa virtaa laturi lähti pyörimään väärään suuntaan ja vauhti kiihtyi sanottiin. Onko laturi siis hyödytön? Muutama viesti taakse päin sanottiin että vauhdin kuuluisikin kiihtyä mutta miten tuo kun pyörii väärään suuntaan?

Eikä auttanut lämmitykset, liuotushoidot. Ns. soviteruoste nappaa joskus tosi tiukasti. Nähty, millaista jälkeä syntyi, kun ratas "nykäistiin" 10cm:n akselilta. Ei ihan pikkuprässillä, siinä tuli akselirautaa rattaan mukana. Tämä erään veturitallin kääntöpöydän koneistosta..

Tänään sain Warreen laitettua pienen 12v 50A vaihtovirtalaturin. Lattaraudasta tein kiinnikkeet. Laturi toimii mutta hihna ei kulje ihan suorassa linjassa. Tasavirtalaturi kyllä pitäis saada käyttöön kun uskoisin että siitä sais toimivan. Olisin myös kiinnostunut ostamaan toimivan.

Mutta sitten huomasin että jarrut jättää päälle vaikka sylinterit kaikki uudet. Avaa ilma nippaa niin neste lentää kovalla paineella ja jarru herkistyy. Vika varmaankin pääsylinterissä.

Onko jarruletkuja uusittu? Turvonneet letkut päästää paineen läpi muttei takaisin. Jokaiseen harrasteautoon olen joutunut letkut uusimaan juuri tuosta syystä.

EDIT: äh...tuollahan tuo ekalla sivulla luki että letkut on uusittu.

Vaimon kupla teki tuon saman tempun ja siitä oli pääsylinteri sökö, vaikkei poljinta painanutkaan niin ilmanipasta ruikkasi paineella nestettä.

Tervehdys!

Jarruista kannattaa tsekata, että pedaalin akselin voitelu on kunnossaja että välystä on tarpeeks pedaalin ja pääsylinterin välissä. Omassa -88 mallissa oli tehdasvaseliini enempi tervaa koostumukseltaan ja polkimet tahmeat. Nippa pois päästä ja WD:tä tms. pillin kanssa akselin sisään. sillä sai vanhaa tervaa ulos yllättävän huvin. Sen jälkeen nippapaikalleen ja prässillä uutta vaseliinia. tuon kun tekee muutaman kerran niin että molempien polkimien välistä saa tulemaan uudet vaseliinit läpi, muuttuu poljin tuntuma ihan toisenlaiseks.

Samaten kannattaa varmistaa takajarrun kuormasäätöventtiilin toiminta ja säätö. Takajousten kuoleentuessa luulee venttiili olevan kuormaa päällä kokoajan jos ei venttiiliä säädä.

-iippo

Laturiin kun kytket plussan virtanapaan ja miinuksen runkoon ja Df:ään niin pitäisi pyöriä oiken päin ja vakio nopeudella. Ellei niin laturin sisäiset liitokset ei ole kunnossa. Jos pyöriminen on jurnuttavaa niin ankkuri on viallinen. Kenttä aniharvoin on viallinen ja jos on niin sen kyllä yleensä näkee pelkällä silmälläkin.
Ja tämä siis koskee tasavirtalaturia.

Jarruista: Kuormantuntevaa paineensäädintähän tuossa ei ole, mutta erillinen paineensäädin kylläkin. Pääsylinterin sisällä on pohjapaineventtiili, joka pitää noin baarin paineen letkuissa, mutta tämä ei aiheuta jarrujen päällejäämistä. Jokin jumittaa pääsylinterissä. Jos poljin ottaa heti pinnassa, on pääsylinterin ja polkimen välinen välys riittämätön. Tarkista, että välystä on silloinkin, kun jarrut laahaa. Uusia pääsylintereitä löytyy hyllystä, myös 22 millisenä, vaikka sivuilla ei sitä olekaan. Sisälle löytyy myös kumit ja pohjapaineventtiili.

Laturista: Muistelen, että toiseen napaa kun syötti plussaa, niin laturi pyöri oikeinpäin ja toiseen syöttämällä väärinpäin. Olisiko tuo magnetoitu väärin? 12-voltin Fer-laturi on vaikeampi löytyy uutena, kun vaihtovirtaan siirryttiin -75 W-mallissa. Trabissa mentiin 6v tasasahköllä vuoteen -83.