Näin keväällä lämmittää sydäntä tuon warreharrastuksen elpyminen. Aina vaan tuntuu ihmisten "varastoista löytyvän hienoja aihioita, ja mikä parasta, niiden annetaan mennä harrastuksesta kiinnostuneiden käyttöön. Kiitos Pöljälle, huolto/varaosaa tuntuu löytyvän lyhyellä toimitusajalla, minusta kohtuulliseen hintaankin. Itsellä ikä alkaa pikkuhiljaa painamaan, muitakin juttuja, täysillä yritetään olla harrastuksessa kuitenkin mukana.

Kiitos Jyrille foruumista ja Rikulle varaosista!

Tosiaan välillä tuntuu, että tässä Wartburgforumissa tapahtuu enemmän kiinnostavaa kuin Saksan Wartburgforumissa. Vaikkapa eroa rekisteröityjen Warrien lukumäärä on huikea. Jotain 4000 kpl Warrea Saksassa kun Suomessa on vain 125 kpl. Eli määrä ei ole ratkaisevaa vain laatua.

Saattaakin olla, ettei vanhuus tulee yksin. En viiitti enää vaivata päätäni lukemaan vierasta kieliä.

Oma harrastus alkoi 80-luvun lopulta, ja kiinnostus ei ole vähenemässä. Kiitokset sivujen ylläpitoon ja suuri kiitos asiakkaille, jotka ovat laittaneet varastooni tulevat tavarat kiertämään. Suoraan sanoen kate on siirtynyt varaston kasvattamiseen, kun on ollut vaikeaa olla ostamatta osia, joita on harvoin tarjolla. Elinkeinoksi tästä ei kuitenkaan ole ja palkka tulee tehtaan vuorotyöstä. Viime kesänä palasi rekisteriin useita 311-malleja ja tällä hetkellä on työn alla mm. 8 IFA F9-mallia. Nämä Ifat ovat viettäneet hiljaiseloa ilman järkevää syytä ja on korkea aika saada nämä Suomen perusautot niiden nähtäville, jotka nämä vielä muistavat. 311-mallin kauneutta ei kiistä kukaan ja niiden haluttavuudessa on nyt selvää nousua. 353-malleja on vielä saatavissa sopuhintaan, mutta hyvät yksilöt alkavat olla harvemmin myynnissä. Ongelmana näissä kromiosien heikko saatavuus ja ruostevauriot. Yleinen osien hintataso 353-malleissa vielä edullinen, joten ainakin harvinaisten pisteosien hankkiminen nyt kannattaa. Yleisten kulutusosien saannissa ei vielä ole suurempia hankaluuksia 353-mallien osalla. Näihin viimeisiin malleihin liittyy kuitenkin aivan toisenlainen tunneside. 80-luvulla Warren hankkineille ostos oli hyvinkin selkeä, jonka "tarinatuokioissa" selkeästi huomaa. Tuskin Nissan Cherryn tuolloin ostaneella on ollut samanlainen suhde autoonsa. En haluaisi koskaan puhua harrasteauton arvosta, koska en ole niitä kunnostanut tai hankkinut myyntimielessä. Totta tietenkin, että elimistö pistää vastaan ostamasta halvalla ostettuun autoon kalliita osia. Tärkeintä kuitenkin, että oma harrastus on itselleen tärkeä ja kiinnostava. Huolestuttavaa on, että keskieuroopassa arvostetaan entisöity auto merkkiin katsomatta korkeammalle kuin meillä. Meillä myynnissä olevat Ifat ja 311-mallit ovat Saksalaisten mielestä todella halpoja. Aihioiden hinnoissa ei ole merkittävää eroa. Tästä on hyvä jatkaa!

Muistuupa mieleeni eräs välitunti, olisko ollu joskus -56--57. Silloin käytiin koulua kahdessa vuorossa. iltavuoron välitunti osui sopivasti sellaiseen aikaan jolloin viereisessä kerrostalossa asuva IFA-kuljettaja palasi töistä. Pysäköi autonsa kadunvarteen alamäkeen aivan koulun aidan viereen. Alkoi sitten huolellisena autoilijana vetää autopeitettä IFA:nsa päälle ettei ohiajavat autot roiskisi kuravettä ja tahrisi uutta ylpeydenaihetta. Siinä vaiheessa eräs ekaluokkalainen hihkaisi kirkkaalla äänellä:" Setä hei, älä turhaan peitä sitä me nähtiin jo että se on IFA!"