Tervehdys!

Mites on uuden/kunnostetun laturin maadotuksen kanssa? Paljonko on tyhjäkäynti jännite? ja onko Jännite sama akun navoissa, puolilta sekä laturilta mitattuna tyhjäkäynnillä?
Tuliko laturiin uudet hiilet? olisko vielä niiden sisäänajo kesken ja tyhläkäynti jännite sen vuoksi vielä alhainen? Kuinka paljon vaikuttaa valot ja puhallin tyhjäkäyntiin?

-iippo

Tällä muuten on vaikutusta! Johtuuko jostain tyhjäkäyntipiirin tukoksesta vai mistä? Nyt kun väänsin tyhjäkäynnin seosruucin täysin kiinni niin alkoi jo käymään kahdella ja jopa hieman kolmella

Vai onko bensan pinta liian matalalla ja tällä osittaisella imuputken peittämisellä saadaan huijattua bensan pinta korkeammalle tuossa kaasuttimen pääsuuttimelta nousevassa kanavassa?

Kyllähän tuo laihalla pyörii. Seosruuvi on aika merkityksetön. Trabantissa olen isontanut kympillä ja johan tottelee ruuvia ja käy tasaiseen. Jos polttoaineenpinta on alhaalla, niin sama juttu. Säädä pinta ensin yläarvoon. Onhan paperitiivisteet kunnossa ja niissä tarvittavat reijät? Sitten voisi lähteä tyhjäkäyntisuuttimen suurentamiseen. Läppäakselin kuluessa imuvirtaus tyhjäkäyntisuuttimessa pienenee. Tämä on vähän selvittämätön juttu, mutta varsinainen bensasuutin tyhjäkäynnille taitaa olla läppäelementissä oleva suutin. Tyhjäkäynnin epätasaiseen seokseen vaikuttaa teoriassa tyhjäkäyntipurkausreijän sijoitus ja 1.sylinterin muita pidempi pakoputki pakosarjassa. 1. sylinterin kiinnileikkautumistaipumus ehkä myös tuon vastapaine eron syytä ja seurausta (tai sitten ei). Tarkista myös, että kaikki reijät tyhjäkäyntipiirissä on auki. Kurkussa on muistaakseni 3. reikää siinä neulan kärjen kohdalla. Tyhjäkäynnille ja ylimenovaiheelle omansa.

p.s. Barkaksessa suurensin pääsuutinta kympillä, kun oli hengetön tuossa tyhjäkäynnin jälkeen. Vetoa tuli pintakaasulla enemmän, eikä tuo polttoaineenkulutusta nostanut, päinvastoin.

p.s.2 Suutinporat ja suuttimia löytyy.

Juu täytyy koittaa puhdistella vielä kaasutin ja tarkistaa bensan pinta ja säätää his ei ole kohdallaan. Minkäs kokoinen suutin näissä alkujaan on?

Jännitteet akun ja laturin navoissa riippuu kuormituksesta ja johtimien poikkipinnoista (vastuksesta), sekä tietysti liitosten kunnosta. Käytännössä, kun poikkipinnat ovat ok ja myös liitokset, jännite-eroilla ei käytännön merkitystä. Kuitenkin akkujännite ratkaisee. Laturi saa maansa moottorista. Josta paras maa olisi suoraan akun miinusnapaan, mutta taitaa olla toosan peräpäässä, ok. Onkin hyvä mittailla näiden virtareittien jännitehäviöt, kone käyden, kaikki sähkökuorma kytkettynä. Esim. akun miinusnavan ja moottorin välillä ei jännitettä sopisi näkyä, kuin max, muutama kymmenen mV. Tämä maadoitus ei ole varsinaisesti maadoitus, vaan virran paluureitti. Samat virrat siinä kulkee, kuin plus-kaapelissakin.

Puolat toimii tyhjäkäynnilä kyllä vielä jopa 8 voltin jännitteellä. Kierroksilla kärkien kiinnioloaika on senverran lyhyempi että tarvii jo 10 volttia. Edelleen se starttipilotti suihke kertoo nopeasti ja enempiä purkamatta mistä päin alkaa etsiä imuvuotoa. Läppäakseli,laippojen tilkkeet jopa valuhuokonen on joskus löytynyt, ei tosin warresta.

Alijännitteellä on kipinä myös heikompi. Käydessä, kierroksilla, kuormitettuna, kun painetta enemmän, ei kipinä jaksakaan hypätä. Samaa vaikutusta on liian suurella tulpan kärkivälillä, huonoilla tulpanjohdoilla, ym.

Nuo tulppien kärkivälitkin on nykytulpissa eri malliin kuin ennen.
Menin säätämään emännän autosta kärkiväliä vanhasta muistista niin lopputuloksena paloi moottorivalo syynä sytytyshäiriöt...
Kärkivälin säädin siis liian pieneksi, piti suurentaa...

AJ

Virtapuolella ei tämä vika ole, selvästi viittaa bensa puolelle kun käynti paranee kun imuputkea hieman tukkii eli bensan puute. Kaikki mahdolliset jännitteet mittailin ja niissä ei ole vikaa ja kipinää kyllä tulee.