Noin neljäkymmentä vuotta sitten ajoin omalla warre 312 vaunulla öljyrekan perässä Heinolasta Hartolaan nelostietä. Pysyttelin rekan "imussa", laskettelin aina vapaakytkimen ansiosta vapaalla.Välimatka rekkaan vaihteli ehkä 5-10 metrin välillä. En enää muista, säästin kuitenkin polttoainetta kai puolet tuolla ajotavalla. Öljyrekka kääntyi sitten jonnekin pienemmälle tielle, minä jatkoin matkaa...Tankatessa vaan huomasin, kilometrejä paljon, polttoainetta meni vähän.

Joskus -70 luvulla en saanut vauhtipyörää pysymään kiinni, parikin kertaa päivässä otin moottorin irti, kiristin pultteja, eikun menoksi.
Huonot avaimet, nuljaantuneet pultinpäät...

Tuttavani tuli Ruotsin laivalta satamaan hiukan lahorunkoisella warrella. Satamaan päästyään laivan ramppi oli jäänyt metrin roikkumaan, kun jollakin oli kiire päästää autot ulos laivasta. Kaveri oli ensimmäisenä jonossa ja luottanut lähtömerkkiin. Pimeähkössä satamassa ei ollut huomannut tilannetta, vaan lähti ajamaan tunnetuilla seurauksilla. Warre taipui rysähdyksessä kuin koiranpaska.

Laivafirma maksoi viulut kunniallisesti. Kaikkine kulukorvauksineen firma maksoi melkein uuden Wartburgin hinnan, olikohan luokkaa 14 000 markkaa. Ihan kohtuullista, kun kaveri oli ostanut ko. warren 700 markalla

Tämän olen jossakin muualla kertonut... tuleekohan samalla lailla?
Kuopiossa katsastin warrea -70 luvun alussa. Hallia ei ollut, katsastus tapahtui käytännössä kadulla(en muista katua).
Pakkasta kotoa lähtiessä -32 astetta. Katsastusmies vähän nosti tunkilla autoa, könysi polvillaan auton vieressä, warren alle kurkkien, teki korttelin ympärikoeajon, se oli siinä.
Sitten tuli pakkasraja -15 astetta, olisko vuoden parin kuluttua ainakin Suonenjoelle tuli halli katsastusta varten...

Warren ostin uutena vuonna -86. Kahdella sylinterillä toimi aluksi, yksi sylinteri oli pois pelistä kun kärjet ei auennut ollenkaan...Viidessä vuodessa ajoin n. 170000 kilometriä, sitten kilahti, konerikko, möin pois mokoman...

Johonkin aikaan minun warre 312 ei peruutusvaihde mennyt päälle, ja startti epäkunnossa. Hyvin pärjäsi liikenteessä, olisko ollut pari kuukautta tuossa kunnossa. Oppi katsomaan mihin auton jätti parkkiin.
Voitte uskoa että savua oli kerran Suonenjoen rautatieasemalla, startin takia warre rämpytti tyhjäkäyntiä reilu puolituntisen, kauan sitten...

Minun parhaimpiin Warrekokemuksiin kuuluu, kun kesäkuussa 2005 ostin tältä kaverilta 353:sen vm-68. Lensimme silloisen tyttöystävän (=nykyisen vaimon) kanssa halpalentoyhtiöllä jonnekin itäiseen Saksaan ja sieltä matka jatkui junalla Usti Nad Labem:iin Tsekin tasavaltaan. Tuolta sivulta kun löydät Suomen lipun (scrollaa reilusti alaspäin) näkyy meikäläinen tyttöystävineen ja Warreineen..

Kaupanhieronnan jälkeen ei muuta kuin kotiinpäin Saksan, Tanskan ja Ruotsin halki.
Pari päivää siihen meni ja kotiin tultuani kävin katsastusasemalla... Vasemman puolen pyörät eivät jarruttaneet ollenkaan (olinkin matkan aikana vähän ihmetellyt auton siirtymistä sivusuunnassa jarruttaessa... ). Pienen jarrurempan jälkeen auto katsastettiin ja museorekisteröitiin. Myin sen myöhemmin eteläsuomeen. Onkohan tuosta yksilöstä havaintoja? Rekkari on MU-515

Kuulostaa samalta... Miksiköhän noin hyvän piti pistää palasiksi? Noh, kaikkea ei voi ymmärtää!

Vai että olen ihan "etuoikeutettu kansalainen"??? !!!