Perjantai meni taas opetellessa ajamista ja sitten kun alkoi taas päästä hommasta kiinni vapaakytkin lopetti kokonaan toimintansa ja jäi vapaalle, joten jatkettiin kiintellä vedolla..
Lauantaina EK 5:llä alkoi kolmosen kytkeytyminen olla satunnaista, pykälän sai päälle kun keppiä siirsi varovasti ja hitaasti paikoilleen, tämähän onkin tosi helppoa pätkällä kun pitäisi saada kohtuu nopeasti pienempää päälle mutkassa kun nelonen on liian suuri ja vetoa tarvitaan äkkiä enemmän.
Jossakin vaiheessa syvemmissä kivisissä urissa ajon jälkeen ei huippunopeutta meinannut enää olla kuin 110 paikkeilla ja muutenkin kulku oli vaisua, mikä sitten osoittautui johtuvan melkein tukkoon ruttaantuneesta pakoputken päästä. Tämän saimme korjaantumaan rautakangella suoritetulla avartamisella Petäjäveden huollossa.
Sitten EK 7:lla alkoi kolmosen päällekytkeytyminen olla jo niin huonoa, että sitä oikein rupesi välttelemään ja ennakoimaan kauan ennen vaihtotarvetta.
EK 8 ajettiinkin kokonaan ilman kolmosta, ykköseltä kakkoselle, kierroksia niin paljon kuin löytyy ja sitten nelosta. Sitten vain ajaessa tuupattiin joka paikkaan nelosella toivoen ettei tarvitse pudottaa vauhtia niin paljoa että tarvitsee kakkosta..
Nyt se on huolto tehtävä laatikolle ja koneelle, 12 v kisakäyttöä koneella ja 14 v laatikolla on saanut molemmat sen verran uupuneiksi että avattava ne on.
Muuten ihan mukava reissu, tällä kalustolla jatketaan ensi vuonna!
