Kunniasta tiedä, ainahan näiden kanssa on jotain ongelmaa...
Kotimatkalla heitti laataamasta, pysähdyksellä piti työntää käyntiinkin.
Siinä latausvaloa ihmetellessä ja tuskastellessa pääsi kamerakin välähtämään...
Loppumatkasta taas innostui latailemaankin.
Ja lämmöt ei tykkää satasen vauhdista kun nousevat itsekin sataseen...

AJ

Tosi kiva reissu oli taas kerran, kiitos vaan kaikille osallistujille! Stigin paluureissu oli sitten mennyt pitkän kaavan mukaan, mutta vaimosi todella ansaitsee erityiskehut kun on tuolla tavalla lähtenyt apuun kelloon katsomatta!

Oma paluureissu meni ihan kohtuullisesti, latausvalo paloi lähtiessä mutta jännitteensäätäjän koputtelu ja Warren boottaaminen auttoivat

Loppumatkasta pieniä sytytyshäiriöitä, pätkimistä mutta kotiin päästiin. Ensi vuonna uudestaan!

Kaiken kaikkiaan hieno tapahtuma näin ensikertalaisen silmin.Kalustoahan oli laidasta laitaan.Vielä ei oma ollut maantiellä,se kun odottelee pukkien päällä niitä mustia ja pyöreitä.Ja vähän muutakin hienosäätöä.Mutta eiköhän ensikesänä sitten.Kiitos muuten kyydistä Mikkelin mobilistitallille.Saatiin vaimon kanssa ensi tuntuma Warren kyytiin. Hienoa oli.

Kiitos kaikille paikalle saapuneille DDR-ajoneuvojen ystäville, Visulahden henkilökunnalle, muille järjestäjille, AD-Varaosamaailmalle ja Jawa-miehille, jotka luvan kysyttyään päästettiin kuokkimaan. Keneltäkään ei tainnut mennä hermot kysymyksiin ja tehtäviin, niitä oli suunniteltu pitkä talvi, eikä kukaan päässyt helpolla. Erityiskiitos Mikkelin Mobilisteille! Vaikka kutsuimme itsemme kylään, niin vastaanotto oli vieraanvarainen. Nostalgiset tilat yllättivät monipuolisuudellaan, eikä yhteistyön tulokset jääneet huomaamatta! Sitä vaan jaksaa ihailla, kun kerholla on omat tilat ja säännöllistä toimintaa. Tällä kerralla oli kaluston kärkipäistä hävinnyt 50-lukuiset ja viimeiset nelitahtiset kokonaan. Sattumaa vai ei, mutta niitä jäi kaipaamaan. Ilta jatkui makkaroita paistellen ja elävää musiikkia kuunnellen.