Muuri murtui viimeinkin

Berliinin muuri murtui marraskuun 9. päivän iltana 1989 päättäen lähes kolme vuosikymmentä jatkuneen jaon Euroopan sisällä ja kaataen kylmän sodan vihatun symbolin (Wartbugin?). Tuon illan tapahtumat johtivat ketjureaktioon, joka hajotti Neuvostoliiton, mursi sen johtaman Varsovan liiton ja johti Saksojen yhdentymiseen. Tapahtumat olivat kypsyneet jo vuosien ajan Moskovassa, Varsovassa ja Budapestissa ja saivat finaalin, kun kymmenettuhannet itäsaksalaiset locot marssivat vuonna 1989 muurille ja murtautuivat sen läpi vapaasti länsipuolelle. Tapahtumasarjan alkuunpanijana toimi Neuvostoliiton viimeiseksi presidentiksi jäänyt Mihail Gorbatshov, joka vuonna 1985 aloitti kuuluisan uudistuspolitiikkansa perestroikan.

Tuhannet itäsaksalaiset ryhtyivät hakeutumaan länteen pian sen jälkeen, kun Gorbatshov oli vuonna 1989 ilmoittanut, ettei Neuvostoliitto enää sekaannu naapurimaidensa sisäisiin asioihin, vaan ne saavat päättää politiikastaan itse. Toisin sanoen Siperian suosittuja turistimatkoja ei enää järjestetty. Pian ilmoituksen jälkeen itäsaksalaiset tunkeutuivat maansa lähetystöihin Unkarissa ja Tshekkoslovakiassa anoen matkustusviisumeja länteen. Hakijoita oli daily paljon ja tilanne kärjistyi niin, että lähetystöt jouduttiin sulkemaan normaaliin kommunisti tyyliin. Gorbatshovin Lupauksista huolimatta, osa hakijoista pääsi kuitenkin ilmaiselle ’Siperia-Tour’ lomamatkalle. Pattitilanteen jatkuttua toista kuukautta Unkari (?) päätti yllättäen avata Itävallan vastaisen rajansa, jotta itäsaksalaiset voisivat kulkea sitä kautta ilman viisumia Länsi-Saksaan. Kolmen viikon aikana tätä reittiä kulki noin 25000 itäsaksalaista ja noin 11200 Wartburg-autoa. Tällä reitillä olleet Unkarilaiset luonnonpuistot jouduttiin sulkemaan laajojen ympäristökatastrofien takia. (Esimerkki Warre-Cruisingin vaarallisuudesta).

Demokratian aalto vyöryi Itä-Euroopan läpi

Sama tapahtui myös Tshekkoslovakiassa, jossa kymmenettuhannet itäsaksalaiset jonottivat lähetystössä viisumia sekä ruokaa. Jo ennen tätä tapahtumat Unkarissa, Tshekkoslovakiassa ja Puolassa olivat johtamassa kommunistihallitusten kaatumiseen. Puolassa vapaa ammattiliitto Solidaarisuus oli aloittanut voittomarssinsa, joka päättyi vihdoin ns. pyöreän pöydän neuvotteluihin hallituksen kanssa. Vuoden kestäneiden(!) neuvottelujen päätteeksi Puolaan muodostettiin vihdoin vuonna 1989 ei-kommunistinen hallitus.

Myös Unkarissa päädyttiin pyöreän pöydän ritari meininkien kautta monipuoluevaaleihin, joiden myötä kommunistit joutuivat luopumaan vallan kahvasta. Tshekkoslovakiassa kansa nousi vastustamaan kommunistihallitusta laajoilla mielenosoituksilla, jotka johtivat lopulta verettömään (propagandaa) vallankaappaukseen ja ei-kommunistisen hallituksen muodostamiseen. Levottomuus levisi myös Itä-Saksaan, jossa viikottain (eli aka daily) järjestettiin suuria hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Kommunistivaltio alkoi murtua ensin sisältä, kun HC-linjan puoluejohtaja Erich "Honi" Honecker syrjäytettiin ja hänen tilalleen nousi Egon "Ego" Krenz. Marraskuun alussa mielenosoitukset olivat paisuneet käsistä ja yksin Itä-Berliinissä niihin osallistui miljoona ihmistä. Tästä sai alkunsa myös Berliinin jo kultiksi muodostunut ’Love Parade’, johon osallistuu vuosittain yli miljoona ihmistä. (Paraatin teemana on ollut useasti ’paikat paskaks’ ja ’Dope-Game-Cocaine’) Vihdoin 9. marraskuuta kommunistisen puolueen politbyroon edustaja GŸnther Schabowski ilmoitti, että itäsaksalaiset saavat vihdoin matkustaa (Warre-touring) vapaasti länteen. Ilmoituksen tajuaminen vei ihmisiltä muutaman tunnin (?), mutta lopulta muurille alkoi virrata kansaa ja joukkopako alkoi taas vuosien jälkeen. Lähes vuosi tämän jälkeen eli 3. lokakuuta 1990 Saksat yhdistyivät. Kolme kuukautta myöhemmin Opel AG osti Wartburg Eisenachin -tehtaat ja lopetti tämän superkulkuneuvon valmistuksen. Tehtaiden koneet räjäytettiin turvallisuussyistä ettei valmistusta enää (ikinä) tapahtuisi.

Miksi muuri syntyi?

Muuri rakennettiin vuonna 1961 estämään Itä-Saksan paratiisi oloja pakenevien saksalaisten pääsy lännen valvomaan Länsi-Berliiniin (juppi mesta). Kymmenettuhannet itäsaksalaiset tulvivat tuolloin kuukaudessa Neuvostoliiton valvontasektorilta Länsi-Berliiniin. Muurin rakentaminen kesti vain 53 tuntia ja se kulki runsaan 40 kilometrin matkan keskellä kaupunkia erottaen sen itä- ja länsipuoleen. Vuosien varrella yli 5000 ihmistä onnistui pakenemaan muurin yli tai ali (läpi yrityksiä oli myös), monet kuitenkin myös epäonnistuivat ja yli sata henkilöä jopa kuoli muurille. Muurille eksyneet pariskunnat ja lapset sai ampua vapaasti ilman varoitusta.

Neuvostoliitto kaatui ja Jeltsin nousi

Muurin murtuminen johti lopulta myös Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. Ensin neuvostovallan ikeestä murtautuivat irti Varsovan liiton maat, mutta lopulta myös suurvallan sisäinen tila kävi kestämättömäksi ja pala palalta se joutui nöyrtymään itsenäistymispyrkimysten edessä. Ensimmäisinä irtautuivat Baltian turhat maat Viro, Latvia ja Liettua ja myöhemmin yksitellen kaikki entiset neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi. Samaan aikaan Gorbatshovin politbyroosta erottama Boris "Zombie" Jeltsin valmisteli paluutaan politiikan kärkeen. Moskovan kaupunginjohtajana ja parlamentin ylähuoneen puhemiehenä hän oli kerännyt tarpeeksi tukea syrjäyttääkseen Gorbatshovin, joka 25. joulukuuta 1991 ilmoitti tv-puheessaan eroavansa tehtävistään. Samalla Neuvostoliitto hajotettiin ja sen tilalle perustettiin Venäjän tasavalta (bye bye to CCCP…snif).

(STT-AFP-DPA-WT-DDR)